Ratikat ovat Helsingin herkku

Tapasin ratikankuljettaja Sirkka Koposen, 58, Töölön raitiovaunuhallilla. Ensin Sirkka näytti hermokeskuksen, josta kaikkea ratikkaliikennettä ohjataan. Sieltä jatkoimme hallille, jossa ratikat "nukkuvat" yönsä, ja jossa ne pestään ja imuroidaan, korjataan ja huolletaan. Sirkan esittelemää vaunua lähti ajamaan Sri Lankalta kotoisin oleva kuljettaja. Ihmettelin telineitä jotka olivat täynnä hiekkakasseja. Sirkka nosti ratikan istuimen, jonka alla hiekkaa säilytettiin, sillä lisätään pyörän kitkaa. Taukotuvassa Sirkka tarjosi viinirypäleitä ja antoi minulle kassin, jossa oli HKL:n lippis, heijastin, karkkia ja lehti.
Sirkka on ajanut ratikkaa 34 vuotta. Sitä ennen hän oli rahastaja. Sellainen oli raitiovaunussa ennen kuin rahastajan ja kuljettajan työt yhdistettiin. "Ratikan ajaminen ei ole ikinä kyllästyttänyt minua", Sirkka sanoi. "Ohjaamo on näköalapaikka, jossa kaupungin näkee kuin tarjottimella." Sirkka sanoi tuntevansa kasvoilta tuhansia kaupunkilaisia.
Kerran Sirkka näki pysäkillä itkevän pojan, jonka hän otti ohjaamoon polvelleen ja selvitti missä poika asui. Joku matkustaja kysyi: "Lastenhoito-ongelmia vai?" Saatuaan poikansa kotiin isä kiitti Sirkkaa.
Sirkan mielestä matalalattia-ratikkaa on kivempi ajaa, vaikka se kolisee enemmän ja siinä on teknisiä vikoja. Häiriköt Sirkka hoitaa huumorilla. "Ratikan kuljettaja on kuin kapteeni laivassa, joka vastaa kaikista matkustajista, mutta jota on kaikkien toteltava", Sirkka sanoo. Kysyin onko Sirkka ajanut ratikalla kolaria. "En vuosikymmeniin", hän vastasi ylpeänä. Sirkka arveli, että ratikalla on hyvä tulevaisuus Helsingissä, mutta ei usko että se tulisi muihin kaupunkeihin. "Ratikka pysyy Helsingin herkkuna", Sirkka uskoi.
Kun Sirkka lähti kympillä kohti Kirurgin päätepysäkkiä, minä sain olla ohjaamossa. Oli hauska seurata ohjaamosta perjantain ruuhkia. Kiskoilla oleville henkilöautoille Sirkka lähetti lyhyen tööttäyksen. Hän sanoi sitä kohteliaaksi. Pitkä tööttäys olisi aggressiivinen. Sirkka piti vasenta kättään ohjainsauvassa. Hän kertoi, että jos käden irrottaa siitä, syttyy punainen merkkivalo ja ratikka pysähtyy. Se siis vastaa kuolleen miehen poljinta junassa.

Erasmus, 10